Kompostointi

Hyödynnä puutarha- ja keittiöjätteet kompostoimalla

Kompostointi on kätevä tapa hoitaa puutarhassa ja keittiössä syntyvät jätteet. Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja lähtevät uuteen kiertoon. Arvokkaan kompostimullan voi helposti hyödyntää omassa pihassa. Onnistuessaan kompostointi on tehokasta kierrätystä ja tuo monia säästöjä kompostoijalle ja ympäristölle.                                                                                                                                                                        

Puutarhajätteen kompostointi onnistuu avokompostissa eli kompostikasassa sekä avoimessa tai kannellisessa kehikossa ja puutarhajätekompostorissa. Keittiöjätteille on hankittava umpinainen kompostori, johon jyrsijät ja linnut eivät pääse. Keittiöjätteen sekaan voi laittaa myös puutarhajätettä, mikäli kompostiin sitä mahtuu. Ympärivuotiseen kompostointiin tarvitaan lämpöeristetty kompostori.           

Uuden kompostin perustajan kannattaa tutustua oman alueen (Helsingin) kompostointimääräyksiin. Määräykset ja jätehuollosta vastaavien yhteystiedot löytyvät HSY:n nettisivuilta. Samalla selviää, pitääkö puutarhakompostistakin ilmoittaa ja mitä määräyksiä kunnalla on keittiöjätekompostista. Jäteyhtiöiden sivuilta löytyy myös hyviä kompostointiohjeita ja -videoita sekä kompostorin rakennusohjeita. Puutarhakompostista ei tarvitse tehdä komposti-ilmoitusta.

Lisätietoja:

HSY https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jatepalvelut-asuinkiinteistoille/kompostointi/

Ohjeita aloittelevalle kompostoijalle

Puutarhakompostin paikka siirtolapuutarhassa

Kompostille etsitään tontilta suojainen, varjoisa paikka. Sekä tuuli että auringonpaiste kuivattavat kasassa ja harvassa kehikossa kompostoitavaa puutarhajätettä. Puutarhakompostorin täyttö ja tyhjennys sujuu helpommin, jos viereen mahtuu kottikärryillä. Kompostin paikasta on hyvä keskustella myös rajanaapureiden kanssa. Ilman naapurin suostumusta kompostia ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa eikä sen paikka ole sen enempää oman kuin naapurinkaan ikkunan alla.

Kompostin rakentaminen

Puutarhajäte kasataan joko avokompostiksi tai kehikkoon. Jos kehikko on kaksiosainen, hoito on helpompaa. Täysi komposti saa valmistua toisella puolella sillä aikaa, kun uutta jätettä kerätään toiselle puolelle. Mitä harvempi kehikko on, sitä herkemmin komposti kuivuu ja sitä hitaammin jäte maatuu. Jos puutarhakompostiin laitetaan kesällä myös ruokajätettä, jyrsijöiden pääsy kompostiin estetään tiheällä (korkeintaan 7 mm) verkolla. Lautojen väliin jätetään vai muutaman millin raot ja kompostorille rakennetaan myös kansi. Sekä avokompostista että kompostikehikosta tehdään vähintään kuution kokoinen, muuten komposti ei lämpene tarpeeksi. Kompostikehikko peitetään laudoilla, vaneri- tai metallilevyllä tai muovilla, johon tehdään reikiä. Myös vanhoista räsymatoista saa hyvän peiton. Sateisena kesänä peite estää kompostin vettymisen ja poudalla se vähentää kuivumista. Valmiiksi kasattu avokomposti peitetään turve- tai multakerroksella ja syksyllä päälle laitetaan lämmikkeeksi vielä kerros haravoituja lehtiä tai olkea. Syys- ja talvisateilta avokomposti suojataan rei’itetyllä muovilla. Muovi kiinnitetään niin, että ilma pääsee kiertämään alapuolelta.

Puutarhakompostin kokoaminen

Puutarhajätekompostin kokoaminen aloitetaan varmistamalla ilman kierto, laittamalla pohjalle noin 10 cm kerros karkeaa ainesta (oksasilppua, risunpätkiä) tai salaojaputkia. Silputtua puutarhajätettä lisätään 10 cm kerros, sen päälle ohut kerros kompostimultaa tai puutarhamultaa. Kuivaa jätettä kannattaa kastella. Typpeä komposti saa tuoreesta ruohosta. Jos ruohoa on niukasti, kompostiin kannattaa lisätä kanankakkaa tai muuta typpipitoista lannoitetta tai kompostiherätettä. Kompostia voi kastella myös vedellä laimennetulla virtsalla.                                                 

Puutarhajätekompostiin voidaan laittaa kaikki puutarhasta tulevat kasvinjätteet. Vioittuneiden kasvien ja rikkakasvien kanssa on kuitenkin käytettävä harkintaa, puutarhajätekomposti kun ei yleensä lämpene riittävästi. Tavallisimmat tautien aiheuttajat tuhoutuvat, kun lämpötila on useita viikkoja yli 40 astetta. Rikkakasvien siemenet tarvitsevat +55 astetta noin viikon ajan. Haitallisimpien kasvitautien ja tuhoeläinten, esimerkiksi ristikukkaisten möhöjuuren, sipulin pahkamädän, mansikan punamädän ja peruna-ankeroisen vioittamia kasveja ei kannata laittaa ollenkaan kompostiin. Muumiotautiset omenat voi kuitenkin kompostoida. Siementävät rikkakasvit kitketään ennen kukintaa ja vuohenputken, juolavehnän ja muiden juuririkkakasvien juuret kuivataan auringossa ennen kompostiin viemistä. Tuhkaa tai kalkkia kompostiin ei kannata laittaa, koska pH:n kohoaminen haittaa hajottajaeliöiden toimintaa.

Kompostin hoito

Kompostin maatumista seurataan kesän aikana. Jos komposti ei lämpene keskiosastaan, syynä on yleensä kuivuus. Kun komposti on lämpenemisen jälkeen jäähtynyt, se käännetään. Koska jätteet hajoavat nopeimmin kompostin keskellä, reunaosat käännetään keskelle. Samalla jätteet sekoittuvat. Jos komposti on kuiva, sitä kastellaan ja lisätään kanankakkaa tai muuta typpiravinnetta. Komposti käännetään kesän aikana yleensä 1-3 kertaa: keväällä sulamisen jälkeen, kesällä, jos hajoaminen on hidastunut ja komposti on jäähtynyt ja kolmannen kerran syksyllä. Puutarhajätekomposti on valmista, kun se näyttää ja tuoksuu mullalta.

Teksti osittain lainattu Marttojen nettisivuilta

Tarkempia ohjeita, opastusta ja lisätietoja:

Martat https://www.martat.fi/puutarha/puutarhan-tyot/kompostointi/puutarhajatteen-kompostointi/

Biolan www.fi.biolan/kasvata-kotona

Hyötykasviyhdistys https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/kompostointi/

Bokashi

Bokashi on helppo tapa hyödyntää kasviperäiset keittiöjätteet kotona sisätiloissa (18–25 C-astetta). Bokashiin sopimattoman aineksen (luut, nesteet, homeiset tuotteet ja multaiset yrttien juuret, jotka sisältävät kilpailevia mikrobeja) voi viedä taloyhtiön biojäteastiaan tai lämpökompostoriin.

Bokashi -menetelmä perustuu massan hapattamiseen eli fermentointiin mikrobien avulla. Tavallisen kompostin massa kuumenee, jolloin kompostiaineksen energiaa karkaa hiilidioksidina. Bokashissa happamuus tuhoaa patogeenejä. Multaantumisprosessi on myös nopeampi tavalliseen kompostiin verrattuna.

Bokashiin tarvitaan 2 ilmatiiviillä kannella, hanalla ja reiällisellä välipohjalla varustettua sankoa sekä EM (effective micro-organisms) -mikrobeja sisältävää rouhetta tai liuosta. Astian reiällinen välipohja peitetään talouspaperipalalla, jonka päälle ripotellaan 1 rkl bokashirouhetta. Keittiössä biojäte kerätään paloiteltuna pieneen astiaan (n. 2 l), josta se korkeintaan kerran vuorokaudessa viedään bokashi sankoon ja painellaan tasaiseksi. Pinnalle ripotellaan bokashi rouhetta 1 rkl/ 1 l biojätettä. Sanko suljetaan tiiviisti, koska happi häiritsee prosessia. Kun sankoon vähitellen kertyy lisää aineksia, maitohappokäyminen alkaa tuottaa suotonestettä, jota muutaman päivän välein lasketaan pois hanasta. Nesteessä on hapan tuoksu. Sen määrä ja väri vaihtelee sankoon laitettujen ainesten mukaan. Suotonestettä voi käyttää esim. lannoitteena suhteessa 1 dl/10 litraa vettä ja taimille ½ dl/10 litraa vettä tai kompostiherätteenä. Täyttynyt bokashisanko jätetään huoneenlämpöön tekeytymään 2-3 viikoksi. Sinä aikana aloitetaan toisen sangon täyttäminen.

Seuraava vaihe onnistuu esim. saavissa. Tekeytynyttä massaa ei saa peittää ulos maahan, etteivät eläimet kaiva sitä ylös. Prosessi jatkuu, kun sangon sisältö sekoitetaan huolellisesti vastaavaan määrään multaa. Bokashin haju ei muuten tunnu eikä häiritse mitenkään, mutta kun massa sekoitetaan multaan, hajuhaittoja on hetkellisesti jonkin verran.  Mullan voi hakea puutarhasta tai käyttää pussimultaa tai ruukkukasvien vanhan mullan. Seokseen voi  lisätä myös biohiiltä, johon samalla latautuu ravinteita. Saavin pohjalle laitetaan kerros multaa. Noin kolmasosa sangon sisällöstä kaadetaan saaviin, lisätään multaa ja sekoitetaan. Samalla tavalla sekoitetaan vielä kahdessa erässä loput sangon sisällöstä ja multa. Lopuksi päälle laitetaan kerros multaa. Jos saavissa on kansi, se jätetään vähän raolleen tai saavin voi peittää kasvuharsolla tai kankaalla. Huoneenlämmössä massa muuttuu mullaksi muutamassa viikossa.

Ravinteikasta bokashimultaa kannattaa sekoittaa esim. valkosipulin, tomaatin, kurpitsan, kesäkurpitsan, kaalien, kurkun, purjon ja chilin kasvualustaan tai levittää koko kasvimaalle.

Lähteitä:

Harlen Jenny, Sairio Malin, Stille Emma: Bokashi. Keittiötähteistä ravinteikasta multaa helposti ja ekologisesti

Kinnunen Veera: Bokashi. Vallankumous ämpärissä