Vieraslajit
Vieraskasvilajit
Miksi vieraslajiongelma pitäisi ottaa vakavasti?
Voimakkaina kilpailijoina haitalliset vieraskasvit syrjäyttävät Suomen alkuperäistä (jääkauden jälkeen alueella itsestään levinnyttä) kasvilajistoa. Valtaosa haitallisista vieraskasveista on koristekasveja, jotka leviävät luontoon erilaisista puutarhoista - yksityispihoilta, siirtolapuutarhoista, viljelypalstoilta ja julkisista istutuksista. Pitkän ajanjakson seurantaa haitallisten vieraskasvien vaikutuksista Suomen luontoon ei vielä ole olemassa, mutta tutkimustulosten odottelu ei ole syy jättää haitallisia vieraskasveja leviämään vapaasti. Pahin skenaario on, että muutamien voimakkaiden vieraslajien yleistyminen yksipuolistaa huomattavasti lajistoa eli johtaa kasvilajien sukupuuttoihin alueellisesti tai jopa globaalisti, jolla taas on kerrannaisvaikutuksia kasveja käyttäviin muihin eliöihin. Vieraslajien holtittoman leviämisen voi todeta omin silmin jokainen, joka käyttää lähiluontoa virkistäytymiseen. Ikäviä esimerkkejä ovat Marjikseen rajautuvissa metsissä ja Mustapuron rantaniityllä leviävät kanadanpiisku ja jättipalsami, joista ainakin kanadanpiisku on ilmiselvästi lähtenyt liikkeelle Marjiksen aitojen sisäpuolelta, missä se edelleen monin paikoin levittää siemeniään tuulen kuljetettavaksi.
Torjuntavastuu on kiinteistön haltijalla
Haitallisten vieraslajien torjuntavastuu on kiinteistön omistajalla, tai jos kiinteistö on vuokrattu, sen haltijalla (Vieraslajilaki 4 §) eli jokainen mökkiläinen ja viljelypalstaa vuokraava on velvollinen torjumaan vieraslajit omalta pihaltaan / palstaltaan. Siirtolapuutarhan yleisillä alueilla puutarhan on järjestettävä torjunta talkoilla tai ostamalla palvelu alan yritykseltä. Vaikka lakia valvova ELY-keskus ei tiettävästi vielä ole määrännyt siirtolapuutarhoille tai yksittäisille mökkiläisille sakkoa lain noudattamatta jättämisestä, ei valvonnan tiukentumista kannata jäädä odottelemaan ja vieraslajeja rehottamaan.
Lain mukaan torjuttavat lajit on lueteltu kansallisessa ja EU:n vieraslajiluettelossa, jotka löytyvät vieraslajit.fi-sivustolta. Näissä luetteloista mainittuja lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Marjaniemen siirtolapuutarhassa esiintyviä lain mukaan torjuttavia lajeja ovat ainakin jättipalsami (Impatiens glandulifera), kanadanpiisku (Solidago canadensis), japanintatar (Reynoutria japonica), sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis) sekä paikoin myös komealupiini (Lupinus polyphyllus). Nämä lajit kaikkien pitäisi opetella tunnistamaan.
On tärkeää osata erottaa luonnonvarainen kultapiisku haitallisista piiskuista: Ohjeet piiskujen tunnistamiseen: https://vieras-cms.laji.fi/wp-content/uploads/2023/09/230829_Piiskut_vieraslaji_tunnistus_A3.pdf
Mitä voin tehdä?
1. Tunnista ja torju haitalliset vieraskasvit mökkipihallasi ja viljelypalstallasi. Torjuntaohjeet löydät vieraslajit.fi-sivustolta hakemalla kasvin nimellä. Jos et ole varma lajista, pyri tunnistamaan laji selaamalla kasvilistausta. Jos lajintunnistus on edelleen haastavaa, voit postata kuvan lajista Marjiksen kirppis ja keskustelu FB-ryhmään, josta voi löytyä tunnistusapua. Voit myös tuoda kasveista näytteitä ympäristötoimikunnan tapahtumiin.
2. Osallistu vuosittain järjestettäviin vieraslajitalkoisiin, joista tiedotetaan MarjisInfo-lehdessä, ilmoitustauluilla, marjis.net-sivuilla ja Marjiksen kirppis ja keskustelu Facebook-ryhmissä
3. Tee vieraslajitorjuntaa Marjiksen yleisillä alueilla sinulle sopivina aikoina liittymällä Whatsapp:issa MAVIS-ryhmään (Marjiksen vieraslaji-iskujoukko). Liittymiskinkki: https://chat.whatsapp.com/LmqAEXPXKzh5KTwtTDe59v
Vieraslajien torjunta ulkona mukavassa seurassa on hyötyliikuntaa, jossa voimaantuu keho ja mieli!
Kirjavinkki: Miia Jauni & Markus Seppälä: Kotipihan valtaajat - Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan, 2017
Espanjansiruetanat
Ohjeet Riihimäen kaupungin nettisivuilta:
